Tervetuloa!
Tervetuloa Härkätien Pihvikievarin kotisivulle.
Härkätien Pihvikievarissa tarjoamme ruokaa joka on tehty tunteella ja taidolla ja jossa maku sisältyy hintaan!
Vaihtuva lounaslistamme löytyy omalta sivultaan ja menu sivulta löydät herkulliset tilausannoksemme.
Aukioloaikamme on maanantaista torstaihin kello 11-16, perjantaisin 11-20. lauantaisin12-20 ja sunnuntaisin 12-18. MUINA AIKOINA SOPIMUKSEN MUKAAN
Härkätien ja kievarilaitoksen historiaa Helinä Kietäväisen kertomana.
Paheellista elämää valtion laskuun?
Kestikievarit Härkätiellä
Hämeen Härkätie on vanha valtatie Turun ja Hämeenlinnan välillä. Ensimmäiset löydetyt merkinnät tiestä ovat 800-luvulta. Härkätietä pitkin kuljetettiin kauppatavaraa kumpaankin suuntaan, erityisesti Hämeen turkiksia ja majavista saatavaa lääkettä haustetta rannikolle ja sitä kautta ulkomaille.
Kestikievarit eli majatalot tarjosivat aikanaan matkustavaisille yösijan, ruokaa ja kyydin seuraavaan kievariin. Eniten kievareita oli Suomessa 1800-luvun alkupuolella, jolloin niitä oli nykyisen Varsinais-Suomen alueella noin viidentoista kilometrin välein. Yhteensä kievareita arvioidaan olleen maassa noin tuhat.
Someron alueella Härkätietä on noin kolmekymmentä kilometriä. Varakkaiden kartanoidensa ja hyvän sijaintinsa ansiosta Somerolla pysähtyi aikoinaan paljon kuninkaallisia vieraita. Härkätiellä kulkivat sotilaat Hämeen linnasta Turun linnaan, pyhiinvaeltajat kirkosta toiseen ja kauppiaat.
Kievarilaitos luotiin Ruotsin valtion asioiden hoitamista varten. Valtion virkamiehille tarjottiin virkatehtävissä ilmaiset kievaripalvelut, mutta säätyläiset keinottelivat ilmaispalveluita muutenkin. Kievarien pito oli nimismiesten vastuulla ja heidän komennuksessaan talonpojat joutuivat ajamaan kyytejä ja lainaamaan eläimiään kievareita varten. Jo 1500-luvulla toimi lisäksi paljon yksityisiä kievareita, joiden toimintaa yritettiin rajoittaa alkoholimyynnin vuoksi. Vuonna 1649 kaikista kievaripalveluista tuli maksullisia. Suomen valtion nimiin kievarilaitos siirtyi vuonna 1918.
Kievarien tupia sanottiin usein hollituviksi. Alkujaan kievareissa oli yleensä yksi vierashuone, jossa nukkuivat korkeimpaan säätyyn kuuluvat rahvaan vedellessä sikeitä tallissa tai tuvan lattialla. Myöhemmin kievareihin rakennettiin useita huoneita, joista osassa oli jopa vuodevaatteet. Hienohipiäiset valittivat kuitenkin usein syöpäläisistä. Yleisesti majataloja moitittiin paheellisesta alkoholitarjoilusta ja usein myös hevosten huonosta kohtelusta.
Kievarit kuihtuivat, kun raittiusliike sai jalansijaa vähentäen tärkeää tulonlähdettä, alkoholitarjoilua. Kieltolain ja henkilö- sekä linja-autojen myötä majataloperinne katosi. Virallisesti valtion kyytilaitos lopetettiin vuonna 1955.
Härkätiellä kuljettiin kievariaikana enimmäkseen jalan ja hevosilla. Nykyään Härkätie on osa Pyöräillen Suomessa –reitistöä.